Asunto-osakkeen hankkiminen lapselleen on mielestäni houkutteleva säästämisvaihtoehto, mutta ehkä kuitenkin enemmän ajatusleikkinä kuin käytännössä. Asunto opiskeluajaksi
Olisihan se ihanaa, jos lapsemme voisivat asua omassa asunnossaan opiskeluaikana, tai jopa yhteisessä kolmiossa. Voisimme hankkia taloyhtiöstämme kolmion ja lapsilla olisi oma asunto, mutta olisivat silti lähellä.
Asunto-osakkeen lahjoittaminen tai hankkiminen lapselleen tulee yleensä vastaan siinä vaiheessa, kun lapsi on lähdössä opiskelemaan. Asunnossa lahjaveron välttäminen on lähes mahdotonta, koska tällainen lahjoitus pidetään ennakkoperintönä. Yksi mahdollisuus on lahjoittaa asunnon pienissä osissa välttääkseen lahjaveroa, tai antaa osan asunnon hinnasta lainana lapselleen. Lainan pitää toki maksaa takaisin, eikä ala-ikäinen lapsi voi ottaa lainaa.
Jos nuori on saanut suurehkon pesämunan, niin hän saattaa pystyä hankkimaan omilla rahoillaan asunnon säästääkseen vuokramenoista. Asunnon hankinta saattaa olla hyvä kohde pesämunalleen.
Onko oma asunto sijoitus?
Koen kuitenkin, että oma asunto, jossa itse asuu, ei ole varsinainen sijoitus. Moni pitää lainanlyhennystä säästämistapana, jos lainaa ottaa asunnon hankintaan. Asunnosta ei saada tuottoa, vaan siitä koituu kuluja. Voidaan toki ajatella, että oma asunto laskee asumiskuluja verrattuna vuokralla asumiseen. Asunto on järkevä ostos, kunhan asunnon hankintahinta ja vastike ovat kohtuulliset. Vaikka koen, että oma asunto ei ole varsinainen sijoitus, niin asumme omistusasunnossa. Olen pyöritellyt laskelmia, jossa vertaan asuntomme vastikkeita ja lainakorkoja mahdollisiin vuokrakuluihin ja tällä hetkellä meidän kannattaa myös rahallisesti asua omistusasunnossa. Asumiskulut ovat kohtuulliset ja olemme pystyneet hyödyntämään asuntoamme vakuutena sijoitusasuntoihin.
Sukupolvisijoittamista
Vuokra-asunto on taas sijoitus. Asunnosta saadaan passiivisia tuloja asukkaan maksavasta vuokrasta. Hyödyntämällä pankin myöntämää sijoituslainaa voivat tuotot sijoitetulle omalle pääomalle nousta huimiin lukemiin. Lapselleen ei kuitenkaan voida ottaa lainaa, eikä näin hyödyntää pankin myöntämää lainavipua. Mikä sinänsä on oikein hyvä asia. Asuntosijoittamisen aloittaminen on asia johon ryhtymiseen lapsen pitää tehdä itsenäisesti päätöksen aikuistuessaan. Sitä ennen voimme kuitenkin jo perusajatuksia ja esimerkillä näyttää miten systeemi toimii.
Sijoitusasunnoista lapsemme oppivat jo nyt meidän kauttamme, koska olemme investoineet tähän omaisuuslajiin. He ovat olleet mukana asuntonäytöissä, vuokrasopimusten tekemisessä ja ovat kyselleet asiasta, kuten mitä tarkoittaa vuokra ja miksi meillä on näitä asuntoja.
Olemme hyödyntäneet pankin myöntävää sijoituslainaa. Kassavirtaa vuokra-asunnoista emme vielä saa ja sijoituksemme ovat pääomaverojen takia jopa miinuksella. Laina-aika lainoissa on keskimäärin 20v., joten me emme tule nauttimaan sijoitustuotoista ihan lähivuosina. Asuntosijoittaminen meillä on siis lähinnä sukupolvisijoittamista, mutta samalla myös oman lisäeläkkeen turvaamista. Onkin entistä tärkeämpää, että lapset osaavat vastuullisesti käyttää rahaa aikuisena, kun he aikanaan perivät asuntokannan.
Oletteko hankkineet lapsellenne asunnon? Mikä on ollut syy siihen?
Tässä kannattaa huomioida myös se, että vanhempien omistamassa asunnossa asuva opiskelija saa kaiketi huonommin opintotuen asumislisää tms. En ole ihan varma miten ne nykyisin menevät.
Hei Heidi,Kiitos kommentistasi. Olet ihan oikeassa, jos vanhempi omistaa asunnon, niin silloin lapsi ei saa asumistukia. Tätä kannattaa tosiaan miettiä, jos haluaa esim. opiskelujen ajaksi tukea lasta asunnolla. t. Nina