Mitä kuukausiraha tarkoittaa – viidesluokkalaisen näkemys

Perheessämme on viidesluokkalaisen esikoisen kanssa juuri nyt koulujen aloituksen jälkeen ollut aika suuri keskustelu kuukausirahasta. Möläytin hänelle viime vuonna, että ensi vuonna voitaisi pohtia siirtymistä viikkorahasta kuukausirahaan. Nyt tajusin kuitenkin, että hän ei vielä hahmota, mitä kuukausiraha oikeasti tarkoittaa. Se ei tarkoita sitä, että hän säästää kaiken rahan ja ostaa sillä sitten iPadin. Se on tällä hetkellä hänen mielikuvansa kuukausirahasta. Olen edelleen sitä mieltä, että vaikka rahasumma on suurempi, niin hänen kuuluu yhtä lailla laittaa viikkorahan kolmen kirjekuorimallin mukaan osan säästöön, osan lahjoitukseen, osan tuhlaukseen, lisäksi kuukausiraha tuo mukanaan (meidän mallissamme) läjä vastuita. Sen ideanahan on, että se on suhteessa suurempi kuin viikkoraha, mutta samalla vastuu rahan käytöstä kasvaa. Kuukausirahaan sisällytetään erilaisia hankintoja, jotka aiemmin ovat olleet meidän vanhempiemme vastuullamme, kuten mahdolliset bussikortit, välipalakortit ja vaatteet jne.

Muista budjettikeskustelu

Pelkään, että kuukausirahaan siirtyminen vielä ala-asteella voi olla hieman aikaista, koska ymmärrys siitä, mihin rahan on tarkoitus käyttää ja riittää, on vielä puutteellista. Toisaalta minun täytyy katsoa itseäni peiliin, sillä enhän ole vielä pitänyt sitä ”budjettikeskustelua” hänen kanssaan. Budjettikeskustelussa käydään läpi meidän vanhempien odotukset, siihen mitä rahalla kuuluu hankkia. Jos sovimme, että syystakin hankinta on ajankohtainen, niin silloin pohdimme paljon takki voi maksaa. Jos hänen haluamansa takki maksaakin enemmän, niin hän voi käyttää omia rahojaan erotukseen.

Aloita pienesti

Vaikkakin viidesluokkalainen on vielä nuori, niin kuukausirahalla voidaan aloittaa todella pienillä vastuilla, kuten bussikortit ja välipalakortit. Jos hän säästää näistä, niin silloin hänelle jää enemmän rahaa yli, ja voi säästää ne esimerkiksi siihen iPadiin. Mitä nuorempana tekee virheitä, sitä edullisemmaksi se tulee. En halua olla silottamassa lasteni tietä liikaa. Virheistä opimme parhaiten tai ainakin ne jäävät hyvin mieleen. Jos lapsi tuhlaakin kuukausirahansa, niin silloin on hyvä hetki käydä keskustelu seuraamuksista. Tarkoittaako se sitä, että palataan viikkorahan käyttöön? Tärkeätä on, että lapsi saa kokea seuraamukset. Jos hänen piti ostaa syystakki rahoillaan, mutta käytti rahat johonkin muuhun, niin sitten voi olla hyvä pohtia hänen kanssaan, miten se takki hankintaan. Riittäisikö jäljellä olevat rahat käytetylle takille kirpputorilta? Koen tässä tärkeäksi, että me vanhemmat eivät korjaa tilannetta joustamalla ja ostamalla sen takin hänen puolestaan. Virheitä sattuu, mutta jos niistä ei opita, niin sitten teemme heille karhunpalveluksen. Kuka on heidän virheitä paikkaamassa, kun me emme enää ole olemassa? Tämä ei tarkoita, että jättäisimme lapsemme oman onnensa nojaan. Vaan keskustelujen, esimerkin ja yhdessä tekemisen kautta lapset oppivat pikkuhiljaa asioita – myös näitä rahataitoja.

mattis Sed Lorem elit. libero leo consequat. vel, venenatis,
Share This