Edellisessä kirjoituksessa kerroin tammikuun kulukuurista ja miten hyödynsin budjetointityökalua excelissä. Se on yhä saatavana, jos haluat testata sitä. Usein teen vuosibudjetin tammikuussa tähän taulukkoon. Kuten kirjoituksessa totesin, niin minun on kuitenkin vaikeata pysyä tässä budjetissa. Vaikka kirjaan ostokset taulukkoon, niin tämä taulukko ei ole mukana kaupassa. Taulukon haasteena on se, että tiedän vasta jälkikäteen paljon minulla on kulunut esimerkiksi kuukaudessa ruokaan, vaatteisiin ja huvittelun.

Olen “gadget”-ihminen. Tykkään vimpaimista. Päätin testata Google Play kaupassa olevia budjetointi applikaatioita. Kysyin Facebookissa kokemuksia ja ehdotuksia, mitä ihmiset käyttävät. Lisäksi googlasin valmiita arvosteluita erilaisista ”rahasovelluksista”, sitten valitsin play-kaupan applikaatioista sellaiset, jotka olivat saaneet vähintään neljän tähden arvosanan.

Pivo applikatio

Tällaiset ”raha” sovellukset johon kirjataan kulutus, toimii hyvänä silmän avaajana, jotta tiedetään mihin rahaa on mennyt. Moni pankki tarjoaa erilaisia työkalua oman talouden hallintaan. Esimerkiksi OP-pankilla on Pivo niminen applikaatio, jossa näkee päivittäiset ostokset kategorioineen. En tarkalleen tiedä, miten kyseinen applikaatio toimii, koska en ole OP-pankin asiakas. Toivoisin, että muutkin pankit lähtisivät kehittämään tai ottaisivat käyttöön vastaavia applikaatioita oman talouden hallintaan.

Danske Bank

Danske Bankilla on verkkopankissa ja mobiilipankissa käytössä automaattinen kategorisoiminen. Tällaisen kategorisoiminen ei kuitenkaan avaa silmiä, ellei sitä mene erikseen katsomaan. Lisäksi siinä ei ole budjetointi mahdollisuutta, eli ei pysty etukäteen määrittämän, kuinka paljon esim. minä haluan kuluttaa vaatteisiin tässä kuussa.
Kulujen seuranta täytyy olla helppoa. Yhdellä silmäyksellä pitää nähdä paljon rahaa on kulunut eri asioihin. Kun ostat jotain, hinta ja kategoria kirjataan kuten vaatteet, ruoka, huvittelu tai harrastukset. Kun joutuu jokaisen ostoksen hankinnan yhteydessä tai pian sen jälkeen kirjaamaan esim. applikaatioon, saattaa jokin ostos jäädä tekemättä, koska tietää, että sen joutuu kirjaamaan ylös – niin ainakin minulla kävi tammikuussa.
Kulujen seuranta on luonnollisesti ensimmäinen vaihe. Seuraava vaihe on budjetointi ja sekin pitää olla helppoa. Budjetointia voidaan tehdä siten, että kirjaa ensin ylös kaikki kiinteät kulut. Kiinteä kulu voi olla esimerkiksi vakuutus, vuokra, vastike; sellaiset pakolliset kulut, joihin me emme pysty vaikuttamaan. Toki voimme miettiä, voidaanko jotain sopimuksia, kuten sähkö- tai vakuutussopimuksia, kilpailuttaa ja sitä kautta saada hintaa alas. Muuttuvat kulut ovat kuitenkin ne, mihin pystymme nopeammin vaikuttamaan.

Mobiiliapplikaatio

Hain sellaista applikaatiota, jossa on helppo budjetointiominaisuus. Budjetointi nimenomaan kategorioittain. Ajatuksena on, että päätät etukäteen, paljonko aiot käyttää esim. ruokaan, vaatteisiin, huvitteluun tai harrastukseen rahaa kuukaudessa. Applikaatiossa on paljon muitakin kategorioita, joten voit itse päättää, kuinka paljon haluat allokoida varoja jokaiselle kohdalle.
Jos kirjaat ostoksen heti hankinnan yhteydessä tai pian sen jälkeen, voit vaikuttaa käyttäytymiseesi paljon paremmin. Syy, miksi tämä on hyvä, on se että kun kirjaat ostoksesi applikaation näet kuinka paljon sinulla siinä kategoriassa vielä varaa. Esimerkiksi jos olet varannut 100 euroa kuukaudessa huvitteluun ja huomaat, että sinulla on enää 10 euroa jäljellä budjetissa, niin voit päättää olla menemättä ravintolaan vaan pidät edullisen koti-illan ystäviesi kanssa. Tällainen ”kirjekuorimalli”, jossa korvamerkitset tiettyjä summia jokaiselle kategorialle ohjaa sinun kulutuskäytöstä helpommin. Jos kuitenkin vaan seuraat jälkikäteen kulutustasi, esimerkiksi pankkien automaattikategorisoinnin kautta, niin et todennäköisesti muuta toimintaasi kesken kuukautta. Mobiiliapplikaation toinen hyvä puoli on se, että kännykkä kulkee koko ajan mukana. Heti kun saat kuitin kassalta, voit näpyttää summan sovellukseen ja samalla näet paljonko sinulla siinä kategoriassa on yhä varaa.
Testasin neljää eri mobiiliapplikaatiota. Tykästyin Goodbudget applikaatioon, ilmaisversio ei ollut riittävä ja maksullinen oli liian kallis. Otin loppuen lopuksi käyttöön Expense IQ -nimisen sovelluksen. Ilmaisversiossa budjetointikategoriat oli rajattu kymmeneen, mikä ei ollut minulle riittävä, joten hankin maksullisen version siitä. Testaukseen ilmaisversio toimi kuitenkin vallan mainiosti.

Mihin raha menee?

Jos pohdit mihin sitä rahaa kuluu, niin suosittelen, että teet ensin kuluseurantaa. Jos vielä haluat itse päättää mihin käytät rahojasi, niin budjetointi sen päälle on hyvä tehdä. Budjetointi ja kuluseuranta voi tuntua raskaalta tehdä jatkuvasti. Voit kokeilla lyhyttä seurantaa, jotta tiedät mistä taloutesi vuotaa, jos tällä hetkellä mitään ei jää säästöön. Mielestäni tärkeintä tässä on, että teet myös kulutuksen suhteen tietoisia päätöksiä. Elämästä on hyvä nauttia, mutta nautitko tulevaisuutesi kustannuksella nykyhetkestäsi liikaa? Kysy mielessäsi: ”Haluanko oikeasti tehdä nämä ostokset? Viekö tämä hankinta minua taloudellisesti eteenpäin vai taaksepäin?”
PS. Otan kevään aikana max. 3 henkilöä henkilökohtaiseen valmennukseen. Aloitus on viimeistään maaliskuussa, jotta ehditään saada sekä konkreettisia tuloksia että hyvän suunnitelman ennen kesälomakautta. Jos tämä asia on sinulle ajankohtaista, niin ole toki yhteydessä! Nyt on hyvä mahdollisuus, sillä hinta valitettavasti nousee maaliskuussa, kun siirryn yhden valmennusyhteisön verkostoon.
PS2. Jos haluat toimia emäntänä naisten talousillassa (PK-seudulla), niin ota yhteyttä ja kerron lisää siitä. Ideana ”tuppervaara”-kutsut,  mutta keskustelua mm. talouskasvatuksesta ja henkilökohtaisesta taloudesta (aiheen painotuksesta voidaan sopia). Tämä on uusi konsepti, joka on nyt muotoutumassa 😉
quis mi, vulputate, porta. luctus ut ipsum massa facilisis venenatis, Praesent
Share This