Miksi säästämme lapsillemme? Monessa maassa säästetään lasten koulutuksen vuoksi, näin tehdään mm. Yhdysvalloissa ja Japanissa. Siellä vanhemmat säästävät kymmeniä tuhansia euroja, jotta voivat maksaa lapsensa koulutukset. Aluksi aloitimme säästämään lapsillemme sen takia, jotta he voivat maksaa autokoulut omilla rahoillaan, tai pitää vaihto-oppilasvuoden. Nyt olen hieman muuttanut mieltäni, mutta saa nähdä pystynkö vaikuttamaan mihin he pesämunansa käyttävät, kun lapsemme tulevat täysi-ikäisiksi.
Lukion kolmannella luokalla muutin yksin takaisin Suomeen. Vanhempani jäivät vielä silloin vuodeksi ulkomaille töiden vuoksi. Ennen Suomeen tuloani pohdin kovasti opiskeluasioita. Koulussamme oli urasuunnittelupäiviä, jossa olivat paikalliset, mutta myös Yhdysvaltojen ja Iso Britannian eri yliopistoja edustettuina. Silloin tajusin, että ei minulla ole taloudellista mahdollisuutta tai haluakaan lähteä vieraaseen maahan opiskelemaan.  Olin koko ikäni asunut ulkomailla, joten Suomeen lähtökin tuntui toisaalta vieraalta, mutta muita järkeviä vaihtoehtoja en silloin nähnyt. Olihan minulla Suomessa sukulaisia, joita olin tavannut aina muutamien vuosien välein.  
Kun täytin 18 sain haltuuni pankkitilin, johon mm. mummini oli aikanaan säästänyt minulle rahaa. Hän antoi syntymäpäivä- ja joululahjat rahana tililleni. Olihan se helpompaa kuin lähettää paketteja ulkomaille. Muistan, että silloin tililläni oli korkoa, mutta koron määrä oli vuosien varrella tippunut lähes olemattomiin, mikä ei innostanut omaa säästämistä. Kahdeksanstoistavuotiaana en vielä ymmärtänyt osakkeiden päälle, mutta koron tajusin, koska olimme isäni kanssa seuranneet jo muutamia vuosia tilikirjaani, johon pankki aina kirjasi korot. Tästä minä pidin, koska korkohan olihan ihan ilmaista rahaa! 

Muuttaessani Helsinkiin omaan kalustettuun asuntoon, vanhemmat maksoivat vuokran. Opintotuen sain itselleni, joten sillä piti pärjätä. Mummini ja muut rahalahjani, jotka vanhempani olivat tallentaneet tililleni, antoivat minulle kivan pesämunan, joka oli noin 8000MK (euroissa reilu tonni, inflaatiokorjattuna n. 1600€). Pesämunan käytin isompia hankintojani varten. Muistan ostaneeni tällä rahalla polkupyörän, joka maksoi 2000MK. Koin sen olevan fiksu hankinta, koska pyörän avulla en tarvinnut käyttää niin paljon julkista liikennettä. 

Olin lukion aikana aina ollut jossain töissä. Lomillani olin paikallisessa pikkukaupassa myyjänä, toimin matematiikan tutorina ja opetin kerran viikossa ruotsia oppilaalle, joka oli lähdössä vaihtoon Ruotsiin. Nämä tienaamani rahat menivät suurimmaksi osaksi kulutukseen. Kävin kansainvälistä koulua, jossa oli paljon rikkaiden perheiden lapsia. Halusin kuulua joukkoon, joten rahaa piti olla ja käyttää. Tämä on ehdottomasti yksi asia, jota haluan paremmin opettaa omille lapsilleni, että he laittaisivat aina edes pienen osan tienaamistaan rahoistaan säästöön. Täytyy jaksaa johdonmukaisesti hyödyntää kolme kirjekuorta tulevinakin vuosina. Toivon, että oppi menee perille ja lapsemme laittavat luonnostaan aina säästöön osan palkastaan, kun aikanaan saavat ensimmäiset kesätyönsä.
Tiesin heti ensimmäisen lapsen synnyttyä, että haluan säästää hänelle pesämunan. Olin hyvin kiitollinen siitä mitä itse olin saanut muuttaessani pois kotoa. Mieheni oli samaa mieltä asiasta, ja meillä onkin automaattinen kuukausisäästö rahastoon jokaiselle lapsellemme. Kuukausisäästämisen voi aloittaa hyvinkin pienellä summalla, joten uskon, että se on mahdollista jokaiselle meille. Koen kuitenkin tärkeäksi, että ennen kuin vanhemmat aloittavat lapselleen säästämisen, että on oma pesä kunnossa ja mahdolliset kalliit kulutusluotot ovat hoidettuna ja säästetään jo itselle pahan päivän varalle. Sen jälkeen voi säästää myös lapsilleen. Vanhemmat ovat kuitenkin vastuussa perheen taloudesta.
Näillä näkymin, lapsillamme tulee olemaan paljon suurempi pesämuna, kuin mitä itselläni oli, kun täytin 18v. Rahastot ovat tuottaneet hyvin, josta tulen kertomaan tarkemmin erillisessä julkaisussa. Olemme mieheni kanssa keskustelleet mihin näitä rahoja he sitten mahdollisesti käyttävät. Meidän keskimmäinen tyttäremme on taiteellinen ja mieheni on sitä mieltä, että lapsi voisi sitten aikanaan käyttää rahansa johonkin taideprojektiin. Mielestäni olisi paljon järkevämpää, jos lapsemme käyttäisi pesämunan passiivisten tulojen hankkimiseen. Passiiviset tulot ovat esimerkiksi osinkoa maksavat osakkeet tai vuokra-asunnot, joista saa vuokratuloja. Täytyypä hyvissä ajoin alkaa opettaa passiivisten tulojen merkitystä ja miten ne mahdollistavat, että pystytään tavoittelemaan omaa intohimoansa kuten taideuraa, jossa aniharva menestyy taloudellisesti. Pidän sormet ristissä siinä toivossa, että lapsemme tekevät järkeviä päätöksiä, kun saavat täysi-ikäisinä käyttöönsä pesämunansa.

Säästättekö lapsillenne? Onko toiveita mihin lapset käyttävät rahansa? Onko teillä jo kokemuksia siitä, kun lapsi on saanut käyttöönsä pesämunan? 

quis, Donec Donec sed risus. ut
Share This